Pandakeskustelu käy kuumana. Tässä Gekkosen kolumni aiheesta.
On vaikea kuvitella hellyyttävämpää eläintä kuin pandakarhu. Pörröinen ja mustavalkoinen turkki, letkeä ja rauhallinen olemus. Ruoaksikin panda käyttää
toisten eläinten sijaan lähinnä bambua.
Entäs Ähtärin eläinpuisto? Muistoja lapsuudesta, eläimiä, muumeja, ihanaa!
Sitten kun yhdistetään pandat ja Ähtärin eläinpuisto, niin ihan rationaalinen ajattelu sumenee ajatuksen sympaattisuudesta!
Niinpä herran vuonna 2018 Suomeen vuokrattiinkin Kiinasta kaksi suloista pandaa, ja sijoituspaikaksi tuli Ähtärin eläinpuisto. Lehdistö hehkutti lumessa leikkiviä pandoja, ja kuvasi niitä ihastelevia lapsia. Pandojen vuokraamista pidettiin jopa Suomen ja Kiinan välisiä diplomaattisuhteita parantavana asiana. Pandoja, Keski-suomalaisia eläinpuistoja, parantuvia suhteita kommunistiseen diktatuuriin, ihanaa!
Vähemmän palstatilaa annettiin tosin pandojen hinnalle. Nämä kaksi körilästä nimittäin ovat painonsa edestä kultaa. Kirjaimellisesti.
Viime aikoina onkin uutisoitu pandoihin käytettävistä verovaroista, ja kahdelle pandalle onkin vaadittu viiden miljoonan euron tukia. Pelkkään bambuun kuluu 200 000€ vuodessa, vuokra kahdesta karhusta on miljoonan vuodessa, tappiollista Ähtäriä on tuettava sadoilla tuhansilla.. Mitä sinä, Gekkosen lukija, ostaisit veronmaksajien lahjoittamalla 200 tuhannella eurolla? Bambua?
Ilta-Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan hallitusta lopettamaan hulluus, ja lähettämään pandat takaisin. Gekkonen kuitenkin muistaa netissä ja pandahankkeenkin alullepanijoiden aivoissa epäilemättä pitkään kiertäneen viisauden ”never stop the madness”, ja kysyy: miksi tyytyä kahteen pandaan? Voisiko Suomi vuokrata Kiinasta vaikka kaikki jäljellä olevat pari tuhatta pandaa, ja ryhtyä maailman johtavaksi pandamaaksi.
Ympäri maailman ihmiset matkustaisivat pohjolaan ihastelemaan pandoja, ja valtion velkaantuminen olisi muisto vain. Ja jos homma ei kannattaisi, niin Suomi voisi tietysti aina vuokrata vuorostaan Kiinalle pari tuhatta rusakkoa tai päästäistä miljoona euroa vuodessa per otus.