Näyttelijä ja muusikko Roope Salminen 30, paljasti tänään maanantaina Instagram-tilillään, että hänelle on tehty sydämen katetriablaatio.
Roope latasi tililleen kuvan jossa hän loikoilee sairaalasängyssä, kuvan oheen mies on kirjoittanut pitkän päivityksen terveydentilastaan.
– Tänään koko elämän mittainen pärjääminen sydämen synnynnäisen rakennevian kanssa tuli päätökseensä, toivottavasti lopullisesti. Hoitajani Rea totesi, että me joilla on pahoja rytmihäiriöitä nuorena luullaan kaikki että ollaan yksin, mutta oikeasti tämä on aika yleistä. Siksi päätin kirjoittaa tästä vähän, Roope aloittaa päivityksensä.
– Huomasin ensimmäiset pahat rytmihäiriöni 16-vuotiaana. Olin varma että kuolen ja hakeuduin lääkäriin. Siellä ei selvinnyt mitään, mutta lääkäri totesi, että yksi mahdollisuus on supraventrikulaarinen takykardia. Hoitoon ei kuitenkaan pääsisi, ellei kohtausta saataisi ns. ”nauhalle”, eli sydänfilmi pitäisi pystyä ottamaan ennen kuin kohtaus ehtii loppua. Tämän jälkeen sain kohtauksia aina silloin tällöin – treeneissä, laskettelemassa, kotona, keikalla kaksi kertaa… soitin ambulanssin silloin kun kohtaus oli erityisen paha ja kun oli realistista, että sellainen tulisi tarpeeksi nopeasti että sydänfilmi saataisi otettua ajoissa. Pystyin kuitenkin aina itse soittamaan apua ja opin jossain vaiheessa olemaan aika rauhallinenkin sydämen hakatessa, joten ymmärrettävästi en ollut yleensä se kiireellisin ambulanssiajon kohde (ja hyvä niin!). Kohtausta ei koskaan saatu talteen, Roope kirjoittaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
View this post on Instagram
Roope kertoo, ettei hän ole hakautunut pitkään aikaan enää hoitoihin. Mies on yrittänyt helpottaa oloaan elämäntapamuutoksella ja välttelemällä kohtauksia aiheuttavia tilanteita.
– Jossain vaiheessa lakkasin yrittämästä päästä hoitoon. Tein muutoksia elämäntapoihin ja välttelin tilanteita, jotka voisivat triggeröidä kohtauksen. Aina se ei ollut mahdollista – ennen ensimmäistä suoraa lähetystäni (UMK 2015) sain kohtauksen kenraaliharjoituksen ja suoran välissä, mutta en koskaan kertonut kenellekään. Pelkäsin, että saan potkut.
Salminen kertoo, että kaikki on mennyt melko hyvin jo jonkin aikaa, kunnes oireet huonontuivat viime vuonna.
– Kohtauksia alkoi tulla vuosi vuodelta vähemmän ja opin elämään asian kanssa. En voi mennä koskaan Kingiin tai hurjimpiin vuoristoratoihin, mutta muuten pystyin elämään melko normaalisti. Viime vuonna kuitenkin tilanne paheni taas. Vuosi oli omalla tavallaan rankka varmasti ihan jokaiselle, myös mulle ja kroppa ja sydän eivät ottaneet sitä kovin hyvin vastaan.
Tilanne helpottui kun Roope sai kuulla eräältä ensihoitajalta tietoa katetriablaatiosta. Roope kertoo myös, että hän joutui soittamaan ambulanssin kotiinsa pariin otteeseen.
– Jouduin soittamaan ambulanssin kotiini pari kertaa ja toisella kerroista paikalle sattui ensihoitaja, jolla oli todella iso vaikutus elämääni. Hän kertoi, että lääketiede on kehittynyt kovasti siitä, kun kävin kerran 15 vuotta sitten lekurissa ja kehoitti googlaamaan ”katetriablaation”.
– Tein työtä käskettyä ja se vaikutti lupaavalta. Menin uudestaan lääkäriin ja kuvailin tarkasti oireitani useiden vuosien ja kymmenien kohtausten varrelta. Kun sain kutsun hoitoon, tuntui kun taivas olisi auennut. En voinut uskoa, että käytännössä jokapäiväinen pelkääminen saattais olla alkuvuodesta 2021 ohi, Salminen kirjoittaa.
Roope kertoo, että häntä pelotti operaatio etukäteen, mutta osaava ja rauhoittava hoitohenkilökunta hoitivat homman hyvin, eikä mies tuntenut edes kipua missään vaiheessa.
– Tänään tulin sairaalaan ja annoin itseni maailman parhaiden ammattilaisten käsiin. Pelotti ihan saatanasti kun nivusten kautta uitiin sydämeen säätämään. Pari tuntia sain kokea aitiopaikalta lääketieteellistä ihmettä, kun ylilääkäri Pekka toisesta huoneesta välillä laittoi sydäntä hakkaamaan yli kahtasataa ja sitten taas rauhoitti sen. Missään vaiheessa ei sattunut ja huippuhenkilökunta selitti koko ajan rauhallisesti missä mennään. Lopulta tuttu viholliseni rytmihäiriö saatiin houkuteltua esiin, vihdoinkin nauhalle ja sitten sydämestä nipsaistiin viallinen hermorata pois (tää ei varmaan oo ihan täsmällinen tieteellinen termi).
Lopuksi Roope kertoo olevansa helpottunut ja kiitollinen.
– Olen loputtoman kiitollinen, että sain apua. Monessa muussa maassa se ei olisi ollut mahdollista. Itse elin tosiaan puolitoista vuosikymmentä ajatellen, että ei mikään auta kuitenkaan. Jos siis tunnet jonkun, jolla on SVT (melko lailla varmasti tunnet vähintään yhden!), kehota hakemaan apua. Tänään olo on voipunut mutta kevyt ja hyvä ja oon niin niin niin kiitollinen. Kiitos.
View this post on Instagram