Näyttelijä Tommi Korpela, 54, kertoo Anna-lehden tuoreessa haastattelussa kokemastaan ulkonäön arvostelusta.
Kukaan ihminen ei varmasti ole säästynyt ulkonäön arvostelulta elämässään, eikä Korpela ole tässä poikkeus.
– Olen pitkä, 191-senttinen. Nuorena minulla oli järkyttävä akneiho. Mielestäni olen kolho, muistutan Miina Äkkijyrkän lehmäveistoksia, minulla on helvetin pitkät tikkujalat ja neliskanttinen itäsaksalainen yläkroppa, Korpela kertoo Annassa.
Korpela sai Jussi-patsaan vuonna 2008 elokuvasta Miehen työ. Tämän jälkeen näyttelijä kertoo saaneensa monia kiinnostavia töitä.
– Toisaalta rooli poiki myös kiusallista julkisuutta, sillä yllättäen minua arvioitiin ulkonäköni kautta. Se oli kovin ristiriitaista ja hämmentävää. Ensin sai 20 vuotta kuulla olevansa vääränlainen ja sitten olikin yhtäkkiä Itäkeskuksen gigolo, näyttelijä kertoo.
Nykyään mies on sinut ulkonäkönsä kanssa.
– Huumori pehmentää ja ikä tekee vääjäämättömästi tehtävänsä. Koen olevani aika lailla ikäiseni, yli viisikymppinen. Elämänkaarella en ole vielä lopun syöksylaskussa, mutta en myöskään ihan fresh, kuten nuoret sanovat, Korpela veistelee.
Korpela on huomannut itsessään jo ikääntymisen merkkejä.
– Ikääntymisen huomaan siinä, että välillä unohdan läheistenkin nimet ja avaimet sun muut ovat hukassa tämän tästä. Eräs tuttu sanoi, että keski-iässä on miehille se hyvä puoli, että kun menee vessaan, vetoketju on jo valmiiksi auki. Äskettäin kävi myös niin, että olin lähdössä kotoa ja valitin kiivaasti, että puhelin on hukkunut. Kunnes huomasin, että puhuin siihen.
Lähde: Anna