Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa, ja toimittaja-juontaja Maria Veitola on avannut Instagramissa omia kokemuksiaan mielenterveyden haasteista.
Veitola kertoo, että hänen mielenterveytensä romahti alkuvuodesta työuupumuksen seurauksena.
– Sain työelämässä pahasti siipeeni. Kokemus oli traumaattinen ja siihen sisältyi monenlaista väkivaltaa. Silti yllätyin itsekin, kuinka huonoon kuntoon menin. Minullahan on hyvät mielenterveystaidot. Mutta ei se sitä katso. Tarpeeksi kova lyönti pääsee kyllä läpi hyvänkin suojauksen, Veitola kirjoittaa.
Veitola kertoo voivansa tällä hetkellä hyvin, vaikka alkuvuosi oli synkkä. Hän kuvailee, ettei ”moneen kuukauteen nähnyt valoa tunnelin päässä”, mutta päätti uskoa, että paremmat ajat ovat tulossa.
– Nyt voin hyvin. Paremmin kuin pitkiin aikoihin. Pääsin jaloilleni, koska sain tukea ja ammattiapua. Ilman niitä kirjoittaisin tuskin nyt tätä.
Mielenterveysviikon hengessä Maria Veitola nostaa esiin myös Suomen terveydenhuollon haasteet. Hän kertoo saaneensa itse tarvitsemaansa ammattiapua, mutta muistuttaa, että kaikilla ei ole samaa onnea tai mahdollisuuksia saada apua ajoissa.
– Olen onnellisessa asemassa, sillä tällä hetkellä yhä harvempi saa apua. Monet kertovat karuja tarinoita siitä, miten hoitoa ei ole saanut edes itsemurhayrityksen jälkeen. Nykyinen hallitus aikoo leikata mielenterveystyöltä lisää. Suomessa mielenterveystyötä tekevät ilmaiseksi monet järjestöt, joiden puoleen yhä useampi kurkottaa, kun julkisesta terveydenhuollosta apua ei enää heru, Veitola kirjoittaa.
– Nyt hallitus leikkaa valtavasti näiltä järjestöiltä, jotka ovat monen ainoa toivo. Kolmelta mielenterveysjärjestöltä: Mielenterveyden keskusliitolta, Mieli ry:ltä ja FinFamilta leikataan tämänhetkisten tietojen mukaan yli 800 000 euroa: toimintoja on supistettava.
Veitola ilmaisee ihmetyksensä terveydenhuollon resurssileikkauksista ja painottaa, kuinka tärkeää on säilyttää toivo vaikeinakin aikoina. Hänen mukaansa oma toipuminen perustui pitkälti siihen, että hän ei koskaan luopunut uskostaan unelmiinsa.
– En hukannut uskoa parempaan tulevaisuuteen: parantumiseen, terveyteen ja ammatillisiinkin haaveisiin. Vaikka nyt näyttäisi vaikealta, älä sinäkään menetä toivoasi, Veitola päättää.