KIITOS, ANNOITTE AUTISMILLE KASVOT.
Olemme saaneet tutustua Kirjolla -sarjassa neljään erityiseen nuoreen, jokainen heistä omalla yksilöllisellä tavallaan ainutlaatuinen. Ylen tuottamasta näimme ensimmäisen tuotantokauden viimeisen jakson. Markus, Topi, Kiri ja Julius antoivat sarjassa kasvot autismille, autismille, josta on meistä useimmalla täysin väärä mielikuva. Myönnän; myös minulla.
Se lisäksi, että nuoret olivat menestyneet opiskelussa, autistisilla monilla nuorilla on erilaista poikkeuksellista lahjakkuutta. Topi kertoi oppineensa pala kerrallaan japanin kielen katsomalla japanilaisia animaatioelokuvia. Elokuvia hän on katsonut yli 8 tuhatta. Julius on kiinnostunut hisseistä. Hänen hissiaiheisia videoita seuraa tuhannet samasta asiasta kiinnostunutta. Insinööri Markus kehittää hitec -kypärää ja Kiri tietää Barbi -nukeista lähes kaiken.
Sympaattiset Markus, Kiri, Topi ja Julius heidän perheensä avasivat varmasti meidän tietämättömien silmät autistiseen ainutlaatuiseen maailmaan. Nuorten omien perheiden tinkimätön ja lämmin tuki on malli mille tahansa perheelle.
Kauden viimeisessä jaksossa Markus, Kiri, Topi ja Julius tapasivat Särkänniemessä. Nuoret muistelivat omia koulukokemuksiaan ja elämäänsä. Vaikka he olivat kokeneet lapsena ja nuorena kiusaamista, he olivat kasvaneet kiusaajien yläpuolelle. Kiusaajat eivät onnistuneet tuhoamaan vahvojen nuorten elämää. Poikkeuksellista on myös se, että autistinuoret eivät kantaneet kaunaa kiusaajilleen. He eivät olleet traumatisoituneet kiusaamisesta. Kiusaajat olivat, ehkä tietämättään, epäonnistuneet.
Nuoret kykenivät käsittelemään omaa ja elämää yleensä syvällisesti ja filosofisesti. Kirjolla -sarja onnistui.
Lue myös: