Urheilija ei tervettä päivää näe. Joku on sellaisen sloganin aikoinaan lanseerannut.
Tapio Korjus (syntynyt 1961) voitti Soulissa 1988 keihäänheiton olympiakultaa mutta ei täysin terveenä. Toisen finaaliheiton jälkeen näytti siltä, että Korjuksen kisa on ohi. Reidessä tuntui valtava kipu ja mies harkitsi kisan keskeyttämistä. Valmentaja Seppo Nuuttila hankki kuitenkin Korjuksen avuksi kentälle kaksi suomalaista lääkäriä turvamiehiä uhmaten. Jos suomalaisten temppu olisi paljastunut, Korjus olisi todennäköisesti diskattu.
Kun sitten kuntoon paikattu Korjus viimeisellä heitollaan varmisti olympiakullan, se oli historiallisesti seitsemäs keihäänheiton olympiakulta Suomeen. Sen jälkeen onkin ollut hiljaisempaa.
-Ilmoitus-
Niistä loukkaantumisista: Korjus söi pahimmillaan kipulääkkeitä yli 600 päivää putkeen ja otti yli 50 kortisonipiikkiä vammoihin.
Vastaavasti hän tienasi parhaimillaan noin 400 000 markkaa vuodessa ja on nykyisin Olympiavoittajien yhdistyksen puheenjohtaja, ja ollut suomalaisen huippu-urheilun avainpaikoilla.
Korjus, jos kuka, tietää, miten keihäänheitossa voi menestyä.
– Keihäässä on lukuisia muuttujia, kuten tukijalan törmäysvoimat, heiton vetomatka ja ristijalan pystyvoima. Vähintään 24 muuttujaa, Korjus kertoo.
Mutta tätä et välttämättä Korjuksesta tiennyt. Hänellä on kilpatanssi- ja ratsastustaustaa. Eli ihan mahdottomana ei voi pitää sitä, että Euroopan olympiakomiteoiden kulttuuri- ja koulutuskomission jäsen joku päivä esiintyisi Tanssii Tähtien Kanssa -tv-ohjelmassa.
Korjus kertoi urastaan ja siihen liittyvistä uhrauksista (muun muassa perhe) Ari Pusan Voittajat – Olympiasankarit kertovat (Tammi 2026) -kirjan julkkaritilaisuudessa äskettäin.
-Ilmoitus-